keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Koiraperheen sisustus - hyväksi havaitut vinkit (kuvia lisätty)



EDIT! Kuvia lisätty loppuun! Hyi kamala miten hirveän näköinen koti meillä oli! :)




Minulta on jo aikaa sitten toivottu postausta eläinystävällisestä vaaleasta sisustuksesta ja nyt kun Pappelinan muovinen matto on tovin ollut käytösssä, ajattelin tämän toteuttaa. :)


Meillähän siis oli kaksi koiraa lähes kuusi vuotta, nyttemmin vain yksi. Ensimmäisen kerran sisustin kotimme kokonaan valkoisella vuonna 2006, kun asuimme pienessä väliaikaisessa yksiössä. 
Hankimme silloin Ikeasta valkoisen Klippan-sohvan pestävällä puuvillapäällisellä. Se oli emämunaus. Koirillamme on aina ollut lupa mennä kaikkialle, myös sohvalle ja sänkyyn. Valkoinen on arka väri ja siinä näkyykin poikkeuksetta lika hyvin nopeasti ja näkyvästi. Ajattelin mielessäni, että äkkiäkös sen sohvanpäällisen pesee, JOS se likaantuu. :) Niimpä niin. Kaksi tuntia käyttöönotosta ja sohva oli tassunjälkiä täynnä. Hölmö minä! ;)


Päällistä pestiin ahkerasti silloisen taloyhtiön isossa pesukoneessa, viikottain. Aivan järkyttävä vaiva, sen voin sanoa ja vannoinkin silloin ettei meille tule koskaan enää valkoista sohvaa. Kuinka väärässä olinkaan. :)


Samoihin aikoihin meillä oli Casa Stockmann-merkkinen puuvillapintainen jättisuuri päiväpeitto. Kuten arvata saattaa, se likaantui ennätys nopeasti ja suuren kokonsa puolesta sitä oli aivan mahdotonta itse pestä. Pesula olisi veloittanut 100 euroa pesetyksestä, saman verran siis kuin mitä päiväpeitto maksoi uutena. Tovin katselimme likaista päiväpeittoa, jonka jälkeen se lähti kierrätykseen (uusi omistaja pesi sen itse). Jälleen kerran vannoin kautta kiven ja kannon, etten ikinä koskaan enää milloinkaan hanki valkoista päiväpeittoa. ;)


Tämän nykyisen kodin myötä tuli ajankohtaiseksi päivittää kalusteet ja tahroista traumatisoituneena ostimme mustan sohvan. Ostimme myös mustan päiväpeiton. Munaus numero kaksi. Jos taloudessasi on kaksi vaaleaa karvaista koiraa, musta ei VÄLTTÄMÄTTÄ ole se paras värivaihtoehto. :)


Sohvassa näkyi kaikki karvat, pöly ja myös ne samaiset tassunjäljet, tällä kertaa vaalean harmaina. JEI! 
Sohva oli alcantaraa ja laadukas muuten, mutta karvojen ja pölyn vuoksi aina epäsiistin näköinen. Sama koski puuvillaista mustaa päiväpeittoamme. 


Tässä vaiheessa aloin olemaan tuskainen ja ensimmäistä kertaa tulin ajatelleeksi, onko materiaalilla sittenkin enemmän merkitystä kuin värillä. NO ONHAN SILLÄ! =D


Sisustuksemme oli pitkään retuperällä, kun en tiennyt minkälaista materiaalia saati väriä pitäisi kotiin hankkia, että pääsisin eroon "aina likaisesta" ilmeestä. Kovasti tahdoin taas valkoista kotia, mutta mies ei lämmennyt lainkaan. Hänkin muisti varsin hyvin, miten vaikea oli ylläpitää valkoista kotia. Kokeilimme sitten pähkinää ja ruskeaa --> ei toiminut yhtään paremmin. Mustan, valkoisen ja pähkinän/ruskean sekasorto oli rauhaton, eikä meistä kumpikaan tykännyt. Onneksi jäi sisustus tuossakin alkutekijöihin, sillä veri veti valkoiseen ja päätimme repäistä hankkimalla VALKOISEN nahkasohvan. :)


Yritin ensin varjella uutta sohvaa koirilta ja komensin topakasti aina alas, kun siihen hyppäsivät. Mutta minkäs sille enää mahtaa, kun koirat ovat vuosia sohvalla maanneet. Oma moka. Huomasin pikkuhiljaa, että sohva kestää koirien kynnet ja lian saakin pyyhkäisemällä puhtaaksi. Ei siis enää hermoja raastavaa pesu-urakkaa (kuten kangaspäällisessä). 


Sain synttärilahjaksi Dupion-silkkisen valkoisen päiväpeiton ja ensin olin aivan varma, että tästä ei hyvää seuraa. Mutta kappas vaan, siihen ei jäänyt tassuista likaa eikä karvoja. Voitte varmaan arvata kuinka iloinen yllätys tämäkin oli. :) 


Mattojen suhteen teimme todella monta virheostosta, mutta toisaalta niin taitavat tehdä kaikki koirien omistajat. Vaikea on ilman kunnon kokemusta tietää, miten matto käyttäytyy kunnon käytössä ja kulutuksessa. Osta Carpetsin valkoisen nukkamaton ostin erään bloggaajan suosituksesta. Ja matto todellakin lunasti korkeat odotukseni. Ei tarttunut lika, eikä karvatkaan. Tahrat lähtivät pyyhkimällä ja ovat edelleen 2-vuoden yhtäjaksoisen käytön jälkeen siistissä kunnossa. Välttääkseni uusia virheostoksia, ostin kaikki tarvittavat matot tuota samaa merkkiä. :)


Nyt kaipasin keveämpää ilmettä kesäksi ja päätinkin jo vuosi takaperin, että seuraava mattohankintamme tulee olemaan Pappelinan muovinen matto. Luin etukäteen paljon kokemuksia tästä matosta, blogeista, keskustelupalstoilta, kaikkialta mihin Google minut vaan vei. Enkä ole katunut sekuntiakaan tätä valintaa. Koira on kuopsinut mattoa, tyttö syönyt ja sotkenut (esim suklaata), itse kaadoin kahvit (kompastuin omaan housun lahkeeseen =D). Ei mitään jälkiä vahingoista. Kaikki tahrat ja möhmöt sain putsattua. Putsaukseen käytin tiskirättiä / mikrokuituliinaa sekä yleispesuainesuihketta (Method). 


Muiden kalusteiden osalta ei ole eläinongelmia koskaan esiintynyt. Jos lika ja rapa roiskuu, ne saa pyyhittyä puhtaaksi koska tahansa ja millä tahansa. Tekstiilit ovat lähinnä meillä olleet ne murheenkryynit, kuten varmasti monella eläintaloudessa. 


Summa summarum, väriäkin tärkeämpää on miettiä materiaaleja. Jos mustan koiran omistajalla on musta sohva, ei karva ongelma kuitenkaan poistu, vaikka karvat eivät näkyisikään. Nahkasohvaan taasen ei tartu karvat, joten sohvan värillä ei ole lainkaan väliä. :)
Sama juttu myös matoissa, petivaatteissa yms. 


Meillä koirien tassut ja masun alunen pestään kylpyhuoneessa, jos ovat rapaisia. Pääasiassa kurakeleillä. Muuten koirat mennä viipottavat suoraan ovesta sisälle ilman kuurausta. Vapaan kasvatuksen lapsia nääs. :)


Nyt tosiaan tälläinen tylsempi kuvaton postaus, mutta toivottavasti tästä on hyötyä teille, joilla karvaturrit asustavat. :)


Aurinkoista päivää! <3


Löysin muutaman vanhan kuvan: 








HYIIIIIIIIII! Tosi kaunista vai mitä! :)

15 kommenttia:

  1. Koiraihmisenä kiitän postauksesta!! : ))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna: ole hyvä! :) Itse kantapaan kautta oppineena sain tuta, että materiaalivalinta on totisesti paljon tärkeämmässä asemassa kuin väri! Heh :)

      Poista
  2. Meilläkin on valkoinen kangassohva ja musta koira - tuplavirhe. Voin kuitenkin puolustautua sillä, että sohvan ostin ennen kuin koiraa oltiin edes suunniteltu. Olin myös erheellisesti eläny siinä harhaisessa mielikuvassa, että kyllähän ne sohvan irtohuput näppärästi pesaisee. Ha. Joka toinen päivä sais olla niitä pesemässä. Ja siksi vain joka toinen päivä, että toinen päivistä menee kuivumiseen.

    Meillä on olohuoneessa kaks tosi raskasta nukkamattoa. Kannoin ne just varastoon, kun en jaksa sitä vaivalloista siivoamista. Ilman mattoja (tai kevyillä matoilla) on vaan niin näppärä vetää lattiat lastalla vaikka joka päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kirpparikeiju: Mä en edes voi puolustautua sillä, etteikö olisi jo koiruleita ollut. :) Ihan hölmöähän se on ajatella että helpostikos sen valkoisen päällisen pesee pari kertaa vuodessa. NOT! Sohvilla makoilevat koirat sotkevat kyllä hieman enemmän ja päällistä tosiaankin olisi saanut pestä sen joka toinen päivä. :)

      Kiinteä kangasverhoilu on pahin kaikista, mutta eipä kyllä pestävä irtopäällinenkään kovin paljon parempi vaihtoehto ollut. :)

      Toki jos koirat (ja eläimet yleensä) on opetettu siihen ettei sohville mennä tai niiden vieressä nukuta, on sotkun määrä vähäisempi. Karvaongelma tosin ei siltikään poistu.

      Meillä oli muuten kaikista karmein kohta siinä Klippanin päällisessä sohvan ulkokylki, koirat nukkui lattialla kiinni sohvassa ja se kangas oli todella tummunut ja pinttynyt. Ei lähtenyt puhtaaksi edes valkaisuaineella.

      Poista
  3. Tosi kiva postaus! Meillä ei enää koiraa ole mutta pikkuhiljaa alan kans ymmärtämään että materiaaleihin pitäisi kiinnittää huomiota paaljon enemmän. Ennen en voinut kuvitellakaan ostavani nahkasohvaa ja nyt en voi kuvitella ostavani mitään muuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sannis: Sama juttu! meillä oli lapsuudessani sellaiset valkoiset tosi muhkeat nahkasohvat ja ajattelinkin mielessäni aina, että nahkasohvat ovat menneen ajan jäänteitä muhkeine muotoineen. En ollut harkinnut pienessä mielessänikään, että nahkasohviakin valmistetaan 2000-luvulla moderneina ja virtaviivaisina versioina. :) Enää en minäkään luovu nahkaisesta sohvasta! :)

      Poista
  4. Kiitos!

    Nimim. kolme kultaistanoutajaa, ruskea kangassohva eikä yhtään mattoa... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unknown: Ole hyvä! :) Eikös kultseissa se karva ole vielä sellaista jäykähköä, joka menee kankaaseen kuin ompelulanka? Siis ettei sitä aina saa pois pelkällä imuroinnilla? :)

      Meillä tuo koirankarva on sellaista pehmeää untuvahötöä, joka on tosi sähköistä. Ilmassakin välillä oikein pöllyää sellainen pieni karvahötö, yöks. Ja tarttuu kiinni ihan kaikkeen. Musta sohva oli tosi sähköinen, vaikka käsiteltiin se antistaattisella suihkeella, se imi kilsan päästä itseensä kaiken pöllyn.

      Matoissa oli sama vika, tuftatut plyysimatot oli kaikista pahimmat. Muutamakin ostettiin ja viikonkuluttua ne jatkoivat matkaa siskolle asumaan. Oltiin vuosia ilman mattoja. :)

      Poista
  5. HOX! Lisäsin muutamia vanhoja kuvia! Mä olen aivan järkyttynyt nyt. :) Kullä on piiiiitkä matka kuljettu tähän nykyiseen sisustukseen. :)

    Mutta kuten kuvistakin huomaa, on karvaa ja likaa kaikkialla. JÄK THYI!

    VastaaPoista
  6. Meillä on 8 kuukauden ikäinen koiranpentu ja olen joutunut pohtimaan samoja kysymyksiä.

    Sängylle emme päästä koska mulla on vähän allergiaa ja haluan pitää makkarin mahdollisimman eläinpölyvapaana. Sohvalle raukka ei edes pääse ominneuvoin :D Meillä siis valkoinen kangassohva - lialta on säästynyt, mutta täynnä mustia karvoja vaikka koira ei edes sohvalla juurikaan oleskele.

    Muutenkin hyvin vähän likaa tullut taloon koiran mukana (mopsi, eli tosi lyhytkarvainen) mut noi mustat karvat on ihan jokapaikassa :D

    Imuri on ystävä<3

    VastaaPoista
  7. et voi uskoa miten paikalleen oli tää postaus! :D meinasin tilata mustan kangassohvan. Vaikka aina ole halunnut valkoisen nahkasohvan. Mutta koiran takia nahkasohva jäi pois mielestä. Mutta nyt, entä jos kuitenkin tilasin sen valkoisen nahkasohvan? :)

    VastaaPoista
  8. Itse olen kokenut hyvinä lehmän/häräntaljat..hylkivät likaa ja ne on helppo pitää puhtaina.. Meillä kaksi isoa koiraa ja tyytyväisiä ollaan oltu..Ai, ja suurena plussana ..pysyvät hyvin paikoillaan vauhdikkaammassakin menossa ;)
    Eteisessä Pappelinat ja nekin ovat hintansa väärtit :)

    VastaaPoista
  9. Minulla aina ollut kanssa eläimiä ja sisustus viimeiset viisi vuotta valkoista. Nyt keväällä meni hermot pestäviin (aina pesussa tai pesun tarpeessa) Ektorpeihin ja nyttemin Kivikiin ja olemme tilanneet valkoiset nahkasohvat. Samanoloisen pähkäilyn ja vuosia eri juttuja kokeilun tuloksena! Muutama viikko vielä sohvien tuloon :-)

    VastaaPoista
  10. Kiitos paljon, nyt voin perustellusti alkaa katselemaan valkoisia nahkasohvia :D..mistä teidän sohva on ostettu?... Näin hinta-laatusuhdetta silmällä pitäen.

    VastaaPoista
  11. Hyvä postaus! Täytyy kuukkeloida lisää tuosta matosta. Pappelina meillä on lasitetulla partsilla, kätevä myös siellä. Olkkarissa on tällä hetkellä talja ja välillä Woodnotesin paperinarumatto, joka toimii myös todella hyvin koiraperheessä. Ainoa ongelma on vain toisen koiran silloin tällöin tekemät vahingot, mutta se ei ole matosta kiinni eli pesulan kautta niissä tapauksissa.

    Meillä on kangassohva, jossa imuri laulaa hyvin. Kangassohvan omistajan Imurissa on tärkeintä hyvä suulake, jolla karvat irtoaa. Jostain luin myös ikkunan kuivaimesta, jolla on irtoaa hyvin pehmeäturkkisten koirien karvat esim. sohvista. Ystäväni halusi valkoisen, erittäin kalliin kangassohvan. Sai sen täyttäessään pyöreitä ja en ole koskaan nähnyt tuota sohvaa ilman jotain peittoa sen päällä. Mielestäni menee hukkaan koko valkoinen sohva. Ne päiväpeitot sohvan päällä eivät ole mitenkään kauniita.

    Matalajalkaiset mäyrikset on pakko joka kerran tuoda suihkun tai ainakin mikrokuituliinan kautta sisälle, oli sitten ulkona märkää tai kuivaa.

    VastaaPoista

Blogini on muuttanut!
Uusi osoitteeni on http://omakotivalkoinen.casablogit.fi!

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.